 |
| Lokakuussa tutkijayhdistys matkasi kohti tuttua tuntematonta |
Tutkijayhdistys järjesti lokakuun alussa matkan, jonka tarkoituksena oli tutustua kahteen Tampereen yliopiston puitteissa toimivaan arkistoon: Tietoarkistoon ja Kansanperinteen arkistoon. Matkaan sisältyi myös täsmäiskuja paikallisiin museoihin. Tällöin Sara Hildénin taidemuseo, Työväenmuseo Werstas ja Lenin-museo lavensivat katsantoa niin kansainvälisen nykytaiteen kuin neuvostaikaisten puujalkavitsienkin osalta.
Tutkijayhdistyksen retki alkoi Tietoarkistosta, jonka palveluihin perehdyttämisestä vastasi talon humanististen alojen tieteenala-asiantuntija Katja Fält. Tietoarkiston tarkoituksena on arkistoida ja välittää sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tarpeisiin, ja siten helpottaa tutkimusaineistojen uusiokäyttöä. Tietokanta on aloittanut humanististen aineistojen kartutuksen vuoden 2015 alussa. Vaikka humanistiset tutkimusaineistot ovat toistaiseksi vähissä, tietokannan aineistot hyödyttävät jo nykyisellään muun muassa historian, kulttuuriperinnön ja mediatutkimuksen kanssa toimivia tutkijoita. Kuten Fält toteaa, Tietoarkiston aktiivisen tiedottamisen ja aineistonhallinnan uusien kriteereiden myötä humanististen alojen aineistot myös lisääntyvät jatkuvasti. Verkossa kokonaisuudessaan sijaitsevat tietokannat ja niiden digitaaliset aineistot ovat selattavissa niin palveluportaali Ailan kuin Finnankin välityksellä. Tietoarkiston laatimasta aineistonhallinnan käsikirjasta on myös mahdollista saada apua aineistonhallintasuunnitelmien laatimiseen. Huomaa myös, että Katja on käynyt opastamassa taikulaisia aiemminkin, syksyn 2015 hankepäivässä.
 |
| Kansanperinteen arkiston kellarissa tutkijoita kiehtoivat sota-ajan kirjeet ja demokokoelman helmet |
Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa siirryttiin digitaalisista aineistoista perinteisemmän arkistomateriaalin äärelle. Arkiston johtaja Marko Tikka kollegoineen esitteli tutkijayhdistykselle muun muassa noin 40 000 kirjeestä koostuvan kokoelman sota-ajan yksityiskirjeitä, joka on laajuudessaan ainutlaatuinen jopa kansainvälisellä mittapuulla. Toinen arkistohelmi paljastui Rumba- ja Soundi-lehtien keräämän demokokoelman myötä, jonka otoksessa tallentuu merkittävä osa suomalaista bändikulttuuria. Arkiston runsaasta valokuva-aineistosta tutkijayhdistykselle puolestaan esiteltiin otoksia vanhasta Puu-Jyväskylästä ja Jyväskylän opettajaseminaarista. Kokonaisuudessaan arkiston tekemä työ suomalaisen kulttuurin tallentajana on merkittävää ja sen kokoelmissa olisikin potentiaalia nykyistäkin laajempaan tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäytön voi toivoa kasvavan, kun aineiston käytettävyys ja löydettävyys paranevat tulevaisuudessa: audio- ja kuvamateriaalin digitointi on vielä kesken ja kokoelman kytkeminen Finna-tietokantaan suunnitteilla.
 |
| Lähikuvassa Ron Mueckin Couple under an Umbrella (2013). Sekatekniikka, 3x4x3,5 m.* |
Arkistojen jälkeen osallistujat hajautuivat eri puolille Tamperetta. Sara Hildénin taidemuseolla on kesäkuun alusta lokakuun puoliväliin saakka ollut nähtävillä Ron Mueckin näyttely - nyt ensimmäistä kertaa pohjoismaissa. Kuvanveistäjä on kansainvälisesti tunnettu hyperrealistisista, erilaisilla mittakaavoilla leikittelevistä veistoksistaan. Vaikka Mueckin ihmistutkielmat tulevat usein markkinoiduksi juuri tarjoamansa spektaakkelin välityksellä, läheltä katsottuna teokset kätkevät sisäänsä myös herkkää eksistentiaalista pohdintaa ja sosiaalista kritiikkiä. Näyttelyyn sisältyvät kymmenen teosta on kerätty yhteistyössä Mueckin itsensä, tämän galleristin Anthony d’Offayn sekä galleria Hauser & Wirthin kanssa yhteensä neljän eurooppalaisen museon ja gallerian kokoelmista. Samaan aikaan toisaalla osa ekskursion osanottajista tutustui suomalaisen teollisuuden historiaan Työväenmuseo Werstaan tiloissa: höyrykoneiden ja työväenliikkeen vaakunoiden parissa.
 |
| Lenin-museossa on mahdollista ottaa valokuva yhdessä näyttelyn päähenkilön kanssa. |
Teksti: Heidi Kosonen, Tanja Välisalo ja Jani Ylönen
Kuvat 1, 2, 3, 4, 5: Heidi Kosonen
Kuva 6: Susanne Ylönen