Taikun tutkijat muutti nimensä Mutkun tutkijoiksi

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijat ry on vuosikokouksessaan 16.2.2017 muuttanut nimensä Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijat ry:ksi. Yhdistyksen nimenmuutos kuvastaa paitsi uutta laitosta myös yhdistyksen toiminnan piirissä olevien tutkijoiden aiempaa laajempaa tutkimusalojen kirjoa. Kaikki musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen piirissä toimivat tutkijat voivat halutessaan liittyä yhdistyksen jäseniksi.

Vuosikokouksessa tutkijayhdistykselle valittiin uusi hallitus toimintakaudelle 2017:

Tanja Välisalo, puheenjohtaja: tanja.valisalo[at]jyu.fi

Jani Ylönen, varapuheenjohtaja, liikuntavastaava: jani.m.ylonen[at]student.jyu.fi

Heidi Kosonen, sihteeri: heidi.s.kosonen[at]jyu.fi

Heta Marttinen, rahastonhoitaja: heta.s.k.marttinen[at]jyu.fi

Muut jäsenet:

Henna-Riikka Peltola, tiedottaja

Essi Varis, kv-tiedottaja

Jonne Arjoranta

Nina Loimusalo

Eerika Miettinen

Susanne Ylönen

Varajäsenet

Elisa Auvinen

Katja Kontturi

Jatkossa yhdistys tunnetaan “Mutkun tutkijoina”. Tutkijayhdistyksen toiminnan tavoitteena on edelleen tarjota tukea ja tietoa tutkijan arjessa sekä mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja virkistäytymiseen. Toimintamme muotoutuu jäsenten aloitteiden, toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Tutkijayhdistyksen toiminnasta ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan sen Facebook-sivulla (https://www.facebook.com/mutkuntutkijat), uudessa blogissa (http://mutkuntutkijat.blogspot.fi/) ja sähköpostilistalla, jota pääsee seuraamaan liittymällä tutkijayhdistyksen jäseneksi.

Voit liittyä jäseneksi ilmoittamalla yhteystietosi (nimi ja sähköpostiosoite) sekä affiliaatiosi (oppiaine ja titteli / tutkijanuran vaihe) Heta Marttiselle, heta.s.k.marttinen[at]jyu.fi, ja maksamalla yhdistyksen jäsenmaksun, 10 €, yhdistyksen pankkitilille: FI7152900220531311 (Tarvittaessa BIC: OKOYFIHH). Kirjoitathan maksaessasi viestikenttään ”jäsenmaksu 2017”.

Taikun tutkijoiden vuosikokous ja talvijuhla 16.2.2017

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijat ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen torstaina 16.2.2017 kello 16.30 alkaen. Vuosikokous järjestetään Musican Boomboxissa, Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella. Asialista löytyy tämän blogipostin lopusta.

Huomionarvoista asialistassa on etenkin kohta "yhdistyksen sääntöjen muuttaminen". Kuten kaikki nimittäin tietävät, musiikin sekä taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokset selvisivät vuodesta 2016 Mutkuksi mutatoituneena. Nyt tarkoituksena on muuttaa tutkijayhdistyksen nimi ja toiminta heijastelemaan tuoretta laitosyhdistymistä. Millainen "Mutkun tutkija" sitten oletkaan, koe itsesi tervetulleeksi kauhistelemaan mennyttä, suunnittelemaan tulevaa ja valitsemaan tutkijayhdistykselle uutta hallitusta.

Vuosikokouksen jälkeen, klo 18.00 alkaen, samassa tilassa järjestetään tutkijayhdistyksen perinteinen talvijuhla. Talvijuhlaa vietetäänkin tänä vuonna postapokalyptisin menoin, muistutuksena siitä, että asiat voisivat olla huonomminkin! Kutsumme kaikki vanhat ja tulevat jäsenemme (ja jäsenemme) nousemaan muutoksen tuhkista, kaivamaan bunkkereista maukkaimmat purkkimuonansa ja sopeutumaan alkavan vuoden koitoksiin vapaamuotoisen illavieton merkeissä. Kuten mainittua, vuoden rennoimman eloonjäämiskamppailun areenana toimii laitoksen oma Thunderdome, eli Musican Boombox.

Yhdistys tarjoaa sekä kokoustajille että talvijuhlaan osallistuville jäsenilleen mannerjäistä pelastamaansa, taatusti turvallista viiniä, mutta näinä niukkoina aikoina ruokatarjoilu nojaa täysin nyyttärihenkeen. Teeman mukainen pukeutuminen ei ole pakollista - mutta älä syytä meitä, jos juokset hitaimmin tai luotat mieluummiin nenääsi kuin geigermittariin...

Tervetuloa!

---

VUOSIKOKOUS 2017

Aika: Torstai 16.2.2017, kello 16.30–18.00
Paikka: Boombox, Musica, Jyväskylän yliopisto

Asialista

1. Kokouksen avaus
2. Järjestäytyminen
2.1. kokouksen puheenjohtajan valinta
2.2. kokouksen sihteerin valinta
2.3. kokouksen pöytäkirjantarkastajien (2) valinta
2.4. kokouksen ääntenlaskijoiden (2) valinta
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Asialistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
5. Toimintakertomuksen esittely
5.1. Toimintakertomuksen esittely
5.2. Toiminnantarkastajien lausunnon esittely
6. Yhdistyksen tilinpäätöksen vahvistaminen 
6.1. Tilinpäätöksen esittely
6.2. Tilintarkastajien lausunnon esittely
7. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen
8.1. Esitys toimintalinjasta
8.2. Esitys vuoden 2017 toiminnasta
8.3. Esitys tulo- ja menoarvioista
8.4. Esitys liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta
9. Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta
10. Toiminnan-/ tilintarkastajien (1-2) sekä varatoiminnan-/tilintarkastajien (1-2) valinta
11. Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen
12. Muut esille nousevat asiat
13. Kokouksen päättäminen

Arkisto- ja museoekskursio Tampereelle 6.10.2016

Lokakuussa tutkijayhdistys matkasi kohti tuttua tuntematonta

Tutkijayhdistys järjesti lokakuun alussa matkan, jonka tarkoituksena oli tutustua kahteen Tampereen yliopiston puitteissa toimivaan arkistoon: Tietoarkistoon ja Kansanperinteen arkistoon. Matkaan sisältyi myös täsmäiskuja paikallisiin museoihin. Tällöin Sara Hildénin taidemuseo, Työväenmuseo Werstas ja Lenin-museo lavensivat katsantoa niin kansainvälisen nykytaiteen kuin neuvostaikaisten puujalkavitsienkin osalta.

Tutkijayhdistyksen retki alkoi Tietoarkistosta, jonka palveluihin perehdyttämisestä vastasi talon humanististen alojen tieteenala-asiantuntija Katja Fält. Tietoarkiston tarkoituksena on arkistoida ja välittää sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tarpeisiin, ja siten helpottaa tutkimusaineistojen uusiokäyttöä. Tietokanta on aloittanut humanististen aineistojen kartutuksen vuoden 2015 alussa. Vaikka humanistiset tutkimusaineistot ovat toistaiseksi vähissä, tietokannan aineistot hyödyttävät jo nykyisellään muun muassa historian, kulttuuriperinnön ja mediatutkimuksen kanssa toimivia tutkijoita. Kuten Fält toteaa, Tietoarkiston aktiivisen tiedottamisen ja aineistonhallinnan uusien kriteereiden myötä humanististen alojen aineistot myös lisääntyvät jatkuvasti. Verkossa kokonaisuudessaan sijaitsevat tietokannat ja niiden digitaaliset aineistot ovat selattavissa niin palveluportaali Ailan kuin Finnankin välityksellä. Tietoarkiston laatimasta aineistonhallinnan käsikirjasta on myös mahdollista saada apua aineistonhallintasuunnitelmien laatimiseen. Huomaa myös, että Katja on käynyt opastamassa taikulaisia aiemminkin, syksyn 2015 hankepäivässä.

Kansanperinteen arkiston kellarissa tutkijoita kiehtoivat sota-ajan kirjeet ja demokokoelman helmet 

Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa siirryttiin digitaalisista aineistoista perinteisemmän arkistomateriaalin äärelle. Arkiston johtaja Marko Tikka kollegoineen esitteli tutkijayhdistykselle muun muassa noin 40 000 kirjeestä koostuvan kokoelman sota-ajan yksityiskirjeitä, joka on laajuudessaan ainutlaatuinen jopa kansainvälisellä mittapuulla. Toinen arkistohelmi paljastui Rumba- ja Soundi-lehtien keräämän demokokoelman myötä, jonka otoksessa tallentuu merkittävä osa suomalaista bändikulttuuria. Arkiston runsaasta valokuva-aineistosta tutkijayhdistykselle puolestaan esiteltiin otoksia vanhasta Puu-Jyväskylästä ja Jyväskylän opettajaseminaarista. Kokonaisuudessaan arkiston tekemä työ suomalaisen kulttuurin tallentajana on merkittävää ja sen kokoelmissa olisikin potentiaalia nykyistäkin laajempaan tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäytön voi toivoa kasvavan, kun aineiston käytettävyys ja löydettävyys paranevat tulevaisuudessa: audio- ja kuvamateriaalin digitointi on vielä kesken ja kokoelman kytkeminen Finna-tietokantaan suunnitteilla.

Lähikuvassa Ron Mueckin Couple under an
Umbrella (2013). Sekatekniikka, 3x4x3,5 m.* 

Arkistojen jälkeen osallistujat hajautuivat eri puolille Tamperetta. Sara Hildénin taidemuseolla on kesäkuun alusta lokakuun puoliväliin saakka ollut nähtävillä Ron Mueckin näyttely - nyt ensimmäistä kertaa pohjoismaissa. Kuvanveistäjä on kansainvälisesti tunnettu hyperrealistisista, erilaisilla mittakaavoilla leikittelevistä veistoksistaan. Vaikka Mueckin ihmistutkielmat tulevat usein markkinoiduksi juuri tarjoamansa spektaakkelin välityksellä, läheltä katsottuna teokset kätkevät sisäänsä myös herkkää eksistentiaalista pohdintaa ja sosiaalista kritiikkiä. Näyttelyyn sisältyvät kymmenen teosta on kerätty yhteistyössä Mueckin itsensä, tämän galleristin Anthony d’Offayn sekä galleria Hauser & Wirthin kanssa yhteensä neljän eurooppalaisen museon ja gallerian kokoelmista. Samaan aikaan toisaalla osa ekskursion osanottajista tutustui suomalaisen teollisuuden historiaan Työväenmuseo Werstaan tiloissa: höyrykoneiden ja työväenliikkeen vaakunoiden parissa.

Lenin-museossa on mahdollista ottaa valokuva
yhdessä näyttelyn päähenkilön kanssa. 

Osanottajat kokoontuivat jälleen yhteen ekskursion viimeiselle pysähdyspaikalle, Tampereen työväentalossa sijaitsevaan perinteikkääseen Lenin-museoon, joka on avattu uudistettuna kesällä 2016. Pieni ja funktionaalinen museo on kokenut täydellisen muodonmuutoksen, mutta säilyttänyt silti ainutlaatuisen henkensä. Museossa hyödynnetään nyt entistäkin enemmän tarinallisuutta ja nykyaikaista näyttelytekniikkaa. Nykyisellään museo tarjoaa omalaatuisilla mausteilla höystetyn, tiiviin, tunnelmallisen ja objektiivisen katsauksen Suomen ja sen itäisen suurvaltanaapurin historiaan. 

Teksti: Heidi Kosonen, Tanja Välisalo ja Jani Ylönen
Kuvat 1, 2, 3, 4, 5: Heidi Kosonen
Kuva 6: Susanne Ylönen